Choose lang
  • Denmark
  • Norway
  • Finland
  • Iceland
  • Sweden
  • Great Britain

Kielitutkimus

Sivut 4-5 sisältävät otteen Lis Madsenin mietinnöstä ”Selvitys kielten ymmärtämisestä pohjoismaissa ja kansallinen seuranta – elokuu 2005”

Peruskoulu Pohjoismaissa asettaa hyvin erilaisia vaatimuksia pohjoismaisten kielten opetukselle...
Jotkut maat asettavat ylempiä ammatillisia tavoitteita toisten suuremmassa määrin kuvatessa aineen sisältöä ja antaessa ehdotuksia konkreettisista teksteistä (esim. Norja). On havaittavissa, että viime vuosien kehitys on kulkenut enemmän tavoiteilmauksien suuntaan, - Tanskassa eri osa-alueilla jopa sitovien astetavoitteiden suuntaan. Mitä uudempia määräykset ovat, sitä yleisempiä ovat tavoitteet ja sitä vähemmän niillä on konkreettista sisältöä. Eri määräysten historialliset, maantieteelliset, kulttuuri- ja poliittiset suhteet näkyvät niissä selkeästi. Pohjoismaisuus on tärkeää joillekin pienille kieliyhteisöille. Färsaarille ja suomenruotsalaisille on pohjoismaalaisuus tärkeää, kun sitä taas joissakin keski-skandinaavisista maista tuskin mainitaan (koskee etenkin Ruotsia), muttei juuri enempää, ja silloinkin pohjoismaisuus rajoittuu naapurimaihin.
Sen välillä onko pohjoismainen kieli naapurikieli vai vieras kieli on suuri ero.

Grönlannissa ja Islannissa - ja osittain Suomen suomenkielisissä osissa – pohjoismaisuus on sama kuin pohjoismaiset kielet, joita opiskellaan vieraina kielinä suhteellisen korkealla tasolla. Kyseiset kielet (tanska ja ruotsi) toimivat pääsylippuna pohjoismaisuuteen, mutta muiden pohjoismaisten kielten kohdalla ei aineiden sisältöä mainita…
Kokonaisuudessaan ei pohjoismaisuus jätä suurta jälkeä peruskoulun ainesuunnitelmiin. Käsite mainitaan kaikkialla, mutta useimmiten ei mihinkään velvoittavina muotoiluina.

 

Koko mietintöön voi tutustua sivustolla på: Sprogudredning